Apua, satelliitti putoaa!

NASAn vanha, vuonna 1991 laukaistu yläilmakehän tutkimukseen käytetty UARS-satelliitti putoaa aamulla maahan. Hesari kirjoitti nettisivulleen illalla näkyvän uutisen otsikolla Italialaiset vaarassa saada niskaansa Nasan avaruusromua. Pohjois-Italiassa on tiemmä annettu väestölle kehoitus pysyä sisätiloissa. Satelliitin saama julkisuus on hieman hämmentävää, niitä kun ropisee harva se päivä, vaikka toki näin suuria satelliitteja putoaa hieman harvemmin (noin kerran vuodessa, lukee New York Timesissa). NASA arvioi suurimman osan satelliitista palavan ilmakehässä, mutta kappaleita yhdestä kilosta 150 kiloon asti voi pudota maahan asti yhteensä noin puolisen tonnia. Kappaleet ropisevat 500 kilometrin matkalle pitkin satelliitin entistä kiertorataa.

Lue loppuun

Mainokset
Kategoria(t): media, tiede | Yksi kommentti

Tiedejournalismin taso iltapäivälehdissä osa II

Voi voi Ilta-Sanomia:

Tutkimus todistaa: Syntymäkuukausi voi kertoa lapsen ammatin

Julkaistu: 06.09.2011 08:51, päivitetty: 06.09.2011 14:53

Onko astrologiassa sittenkin jotain perää? Syntymäkuukausi antaa tuoreen tilastotieteellisen tutkimuksen mukaan viitteitä lapsen tulevasta ammatista.

Tutkijoiden mukaan syntymäkuukausi voi myös vaikuttaa lapsen älykkyyteen ja odotettavissa olevaan elinikään, kertoo brittilehti Daily Mail.

Tutkimuksen takana on Britannian kansallinen tilastokeskus. Tutkijat selvittivät syntymäkuukauden 19:n eri ammatin edustajilta. Tiedot saatiin Britannian viimeisimmästä väestönlaskennasta.

Tutkimus paljasti muun muassa, että joulukuussa syntyneestä lapsesta tulee keskimääräistä useammin hammaslääkäri. Tammikuun puolella syntyneet sen sijaan päätyvät usein perintäalalle tai lääkäreiksi.

(jne jne)

Ei, astrologiassa ei ole perää. Ilta-sanomat on taas jallitettu brittitabloidien toimesta, niillä kun on tapana uutisoida, no, vähän mitä niitä huvittaa. Jos uutisessa mainitaan Daily Mail, se pistää jo heti punaiset valot skeptikon varoitustaulussa välkkymään. Katsotaan hieman alkuperäistä uutista. Huhtikuussa syntyy diktaattorit. Jos synnyt marraskuussa, sinusta tulee todennäköisemmin sarjamurhaaja tai skitsofreenikko. Aika lohdutonta.

Lue loppuun

Kategoria(t): media, tiede | Kommentoi

Tiedejournalismin taso iltapäivälehdissä

Mitä Ilta-Sanomat kertoo:

Pahin uhkakuva: Maahan lähivuosina jääkausi

Tutkijoiden mukaan Maata uhkaa minijääkausi ”seuraavan kymmenen vuoden” jälkeen auringonpilkkujen harvinaisen vähyyden vuoksi.

Aurinko on asettumassa harvinaiseen ja pitkäkestoiseen rauhoittuneeseen tilaan, mikä voi laukaista Maan pinnalla jääkauden alkamisen.

Maailman laajuinen ilmaston kylmeneminen tapahtuu 2020 jälkeen, koska auringonpilkkujen lasketaan katoavan jopa vuosiksi tai vuosikymmeniksi.

Mitä tiede kertoo:

Kuva: SkepticalScience.com

 Feulner & Rahmstorf 2010:

In summary, global mean temperatures in the year 2100 would most likely be diminished by about 0.1°C. Even taking into account all uncertainties in the temperature reconstruction, the forcings, and the model physics, the overall uncertainty is estimated to be at most a factor of 3, so the offset should not be larger than 0.3°C. Comparing this to the 3.7°C and 4.5°C temperature rise relative to 1961–1990 until the end of the century under the IPCC A1B and A2 emission scenarios, respectively, a new Maunder‐type solar activity minimum cannot offset the global warming caused by human greenhouse gas emissions.

IPCC:n A1B- ja A2 -skenaariot ovat suhteellisen pessimistisiä päästöskenaarioita tälle vuosisadalle.

Oikeasti mielenkiintoista on se, että Auringon aktiivisuuden ennustamisessa on tosiaan viime aikoina selvästi edistytty, vaikka tätä ennustusta kohtaan tiedemaailmassa ollaankin vielä varsin skeptisiä. Avaruusfyysikko Judith Lean toteaa Science -tiedelehden uutisessa ymmärryksen Auringon käytöksestä olevan vielä sen verran hataralla pohjalla, että näin pitkälle kantautuvassa ennusteessa on kyse lähinnä spekulaatiosta.

Valitettavasti tämä jää IS:n uutisessa täysin toiselle sijalle brittitabloidityyliin kirjoitetun sensaatiouutisen taakse. Suosittelenkin Ilta-Sanomien toimittajan vastaisuudessa olemaan kopioimatta uutisia suoraan Daily Mailista (tarkkasilmäinen myös huomaa, ettei yksikään Daily Mailin haastattelema tiedemies puhu sanaakaan ”jääkaudesta” tai edes viilenemisestä). Uutiskommenttien perusteella harva edes ottaa uutista todesta, mutta useimmat haukkuvat aivan väärää puuta. Ei ihme, että luottamus (ilmasto)tieteeseen on pohjalukemissa, kun uutiset ovat tätä tasoa.

Ei muuten ole ensimmäinen kerta, kun konservatiiviset uutislähteet, kuten Daily Mail, toitottavat pienen jääkauden tuloa vailla mitään todellisuuspohjaa.

Phil Plait kirjoitti Bad Astronomy -blogissaan pari päivää sitten selkokielellä mistä oikein on Auringon aktiivisuudessa kyse. John Cook puolestaan kirjoitti Feulner & Rahmstorfin viimevuotisesta tutkimuksesta tänään blogissaan SkepticalScience.comissa.

Päivitys 20.6.11:

Toinen mainitun tutkimuksen kirjoittajista, Georg Feulner, kirjoitti aiheesta tiiviin katsauksen RealClimate.orgiin.

Kategoria(t): ilmasto, media, tiede | Yksi kommentti

Hiilivoiman hinta

Mikä on hiilivoiman hinta? Sähköpörssissä ehkä noin 7 senttiä kilowattitunnilta, joka on sattumalta suurin piirtein sama hinta kuin minkä maksan sähkölaskussani käyttämästäni sähköenergiasta. Tämä on hinta, jolla hiilivoimala kannattaa käynnistää tuottamaan sähköä verkkoon.

Mutta mikä on hiilivoiman todellinen hinta yhteiskunnalle? Paul R. Epstein et al. selvittivät hiilivoiman todellisia kustannuksia Yhdysvalloissa ja erityisesti Appalakeilla tutkimuksessaan ’Full cost accounting for the life cycle of coal’, joka ilmestyi helmikuussa New Yorkin tiedeakatemian vuosittaisessa Ecological Economics Reviews -julkaisussa.

Lue loppuun

Kategoria(t): tiede, yhteiskunta | Kommentoi

Isaac Newton: Opticks

Opticks, neljäs painos vuodelta 1730.

Törmäsin blogosfäärissä lyhyeen lainaukseen Isaac Newtonin kirjasta Opticks: or, a Treatise of the Reflections, Refractions, Inflections and Colours of Light, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1704. Tämä innoitti minut selailemaan kirjaa pienellä mielenkiinnolla, puolittain pelkästään sangen mielenkiintoisen typografian (mm. ct-ligatuuri ja s-kirjaimen eri muodot) ja vanhan englannin kielen vuoksi. Kirja on kuitenkin yksi fysiikan merkkipaaluja, yhdessä Newtonin toisen pääteoksen Principia (ensimmäinen painos v. 1687) kanssa. Principiaan minulla oli kunnia tutustua jonkin verran opiskeluaikoinani, mutta ei siitä tällä kertaa sen enempää. Opticksin Newton kirjoitti englanniksi, toisin kuin Principian, joka julkaistiin latinaksi.

Lue loppuun

Kategoria(t): historia, tiede | 3 kommenttia

Yhdysvaltain ympäristösuojeluvirasto ja ilmastoskeptikot

Yhdysvaltain vesitetty ilmastolaki kaatui viime vuonna lainsäädäntövaiheessa lopulta senaatin kankeuteen, mutta rattaat kohti Yhdysvaltain sisäisiä kasvihuonekaasuja koskevia päästörajoituksia ovat silti rouskuttaneet kulisseissa. Vuoden 2007 keväällä autojen päästörajoituksia koskevassa oikeusjutussa Yhdysvaltain korkein oikeus totesi  kasvihuonekaasujen olevan Clean Air Act -lain tarkoittamia ilmansaasteita, ja käski Yhdysvaltain ympäristösuojeluvirasto EPA:n (Environmental Protection Agency) selvittää, ovatko ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt uhka kansanterveydelle ja hyvinvoinnille. George W. Bushin hallinto ei kuitenkaan ollut kiinnostunut EPA:n ehdotuksista vuoden 2007 lopulla, niinpä EPA joutui käytännössä odottamaan hallinnon vaihtumista ennen kuin kykeni tekemään aiheesta mitään päätöksiä.

Lue loppuun

Kategoria(t): ilmasto, tiede, yhteiskunta | Kommentoi

Ilmastonmuutos ruususen unessa 1900-1957

(Jatkoa edellisestä)

Hypoteesi hiilidioksidin ilmastovaikutuksesta hylättiin pian Arrheniuksen mullistavan idean jälkeen oikeastaan kahdella argumentilla: ilmassa olevan hiilidioksidin määrällä ei olisi niinkään väliä, koska sen vaikutus infrapunasäteilyyn on kyllästynyt (pieni määrä hoitaisi käytännössä saman homman kuin suurempikin määrä hiilidioksidia), ja toisekseen vesihöyry näytti muutenkin jo pysäyttävän ne aallonpituudet, joihin hiilidioksidi vaikuttaisi. Jälkimmäinen argumentti johtui tuon ajan epätarkoista spektrografeista, joissa vesihöyryn ja hiilidioksidin absorptiospektrit näyttivät kovin päällekkäisiltä, mutta se jäi elämään pitkäksi ajaksi.

Lue loppuun

Kategoria(t): historia, ilmasto, tiede | Yksi kommentti